Muuttohässäkkää ja yövieraita

Meillä on ollut kamala kiire ja touhotus muuton kanssa viimeiset viikot. Olen potenut huonoa omaatuntoa pitkistä päivistä joita ollaan vietetty uudella asunnolla remontin vuoksi. Muutamien nukuttujen tuntien jälkeen pitäisi tänä aamuna pakata muuttoauto ja kaartaa järven toiselle puolelle :)

Toissapäivänä kun tulin töistä törmättiin n. puolen kilometrin päässä kotoa, risteyksessä josta käännytään meillepäin, mustavalkoiseen nuorehkoon kissaan. Olimme tulossa töistä kotiin, tai minä olin ja Tomi oli vastassa. Olin nähnyt kissan ennenkin lähempänä kotiamme kun olin ulkoillut Tytin kanssa. Ajattelin että se asuu noissa läheisissä kerrostaloissa. Pysähdyimme ja hetken kissiteltyämme saimme kissan saapumaan ojasta kävelytielle luoksemme. Kuinka hellyydenkipeä pieni katti! Koitimme vokotella sitä tien läheisyydestä kauemmas ja kissa lähtikin meitä seuraamaan kovasti koko ajan jutellen.


Tomi polki edelläni kotiin ja minä jäin taluttamaan pyörää ja ajattelin katsoa kuinka pitkälle kissa seuraisi. Lähes perille. Noin 100m päässä meiltä kissa tyssäsi roskiskatokselle ja ajattelin että näissä taloissa se varmaan sitten asuu.

Eilen tulimme kotiin autolla mutta tänään poljimme jälleen ja kukapas se siinä samaisessa ojassa istuksi jälleen. Kuin odottamassa. Eipä tarvinnut kissittää kuin kerran ja se hölkkäsi luoksemme. Talutin jälleen kotiovelle loppumatkan ja kissa seurasi välillä sylissäni ja suurimman osan itse tepastellen vierelläni. Välillä piti heittää selälleen keskelle tietä ja vaatia maharapsutusta. Ajattelin että mikäli viitsii meille asti kävellä niin tarjoan iltapalaa.

Kotiovelle saavuttuani pyysin Tomia tuomaan ulos raksuja ja vettä. Vesi kaadettiin mutta raksuja lähti uppoamaan sitä vauhtia että hoikka kissa ei ilmeisesti ole syönyt hetkeen.
Päätin siltä istumalta soittaa Boondogsille joka on Pirkanmaalla löytöeläimiä talteen ottava taho.

Kissa söi mahansa täyteen ja nukkuu nyt meidän yläkerran vessassa hiiren hiljaa. Omat kissat käyvät välillä kuuntelemassa rapinoita oven takana ja ihmettelemässä miksi heidän vessansa on siirretty eteiseen.

Tyttö jolle kissasta soitin lupasi noutaa sen huomenna. Soittelee aamulla kun palaa Helsingistä jossa oli viemässä leikkaukseen auton alle jäänyttä koiraa joka leikataan vasta aamulla.

Koitamme siis pärjätä kaiken muuton keskellä omat kissat makkarissa ja vieras vessassa. Pojalla? ( veikkaisin leikatuksi pojaksi ) on mieletön luottavainen luonne. Toivottavasti se saa arvoisensa kodin jonkun mukavan ihmisen luota.

Tässä vielä videota: